Jos koronasta jotain myönteistä pitää etsiä, niin Irak on siirtynyt ainakin väliaikaisesti VOA-viisumeihin. Itsestään selvää, että tätä piti mennä testaamaan 
Aiemmin viisumiprosessia pidettiin jotakuinkin Lottoon verrattava ja kaikki hakemukset käsiteltiin Bagdadissa. Koronan vuoksi Irak ei halua viisuminhakijoita lähetystöihin jonottelemaan, vaan viisumit myönnetään rajalla. Prosessi toimii, mutta on vähän hitaanpuoleinen ja maksoi 77 jenkkidollaria. Vaihtorahoja et saa joten, jos maksat satasella, niin viisumi maksaa sitten sen satasen.
Korona-aikana Irakiin piti olla negatiivinen PCR-testitulos mukana. Tätä kysyttiin lukemattomia kertoja, kolme kertaa jo Helsinki-Vantaalla. Lisäksi maasta poispääsemiseksi tarvittiin uudet testit. Näiltä osin tilanne on jo saattanut muuttua.
Lennot Turkish Airlinesilla sujuivat hämmentävän hyvin. Kaikilla lennoilla gluteeniton annos löytyi ja Irakin lennoilla sain omalla nimellä olevan aterian ilman mitään selittelytarpeita. Monilla muilla lentoyhtiöillä tarjoiluista on luovuttu kokonaan, mutta TK:lla tarjoillaan edelleen ateriat joka lennolla. Tosin erillistä kahvikierrosta ei enää ollut yhdelläkään lennoista. Irakin lennoilla ei myöskään tarjoilla ainakaan näkyvästi alkoholia. Irakiin voi lentää myös selvästi halvemmalla Pegasuksella, mutta tällöin saatat joutua vaihtamaan konetta Istanbulin lisäksi sekä Tukholmassa että Ankarassa.
Käytännössä kaikki lennot saapuvat ja lähtevät yöaikaan. Irakin sisäiset lennot olivat Iraqi Airwaysillä, jolla oli myös tarjoilut. Lento Bagdadin ja Erbilin välillä kesti 50 minuuttia ja kyllä siinä tuli kiire hoitaa tarjoilut, kun nousuun ja laskuun menee se parikymmentä minuuttia kumpaankin. Vesipikaria lukuun ottamatta aterialla ei ollut mitään gluteenitonta, mutta toisaalta ei Euroopassa yksikään yhtiö järjestäisi tarjoiluja noin lyhyelle lennolle.
Jo ulkoministeriön matkustustiedote saa miettimään matkan järkevyyttä ja vakuutusyhtiön järjettömän hintainen riskialuelaajennus vahvistaa ajatusta, ettei Irak vielä ole massaturistikohde. Irakiin matkustaessa on otettava tiettyä riskiä, mutta itse olin hämmentynyt kuinka rauhallista maassa lopulta oli. Vaalien jälkeisiä mielenosoituksia oli jonkin verran ja tarkastuspisteitä oli välillä tiuhaan. Bagdadista Mosuliin matkustaminen osoittautui mahdottomaksi, mutta muutoin siirtymät onnistuivat suunnitellusti.
Ihmiset ovat äärimmäisen ystävällisiä (ehkä jaetulla ykkössijalla naapurimaa Kuwaitin kanssa) ja ottavat kyllä itse kontaktia turisti-ihmeeseen. Hyvä varautua lukemattomiin selfie-kuviin ja käytännössä teellä maustetun sokerin nauttimiseen vähän jokaisen kanssa.
Erityisesti Bagdadissa on välillä ruuhkaista ja kaoottista, esimerkiksi liikennevaloja on vain muutamat ja kukaan ei niistä voisi vähempää välittää. Erillinen turvasaattue oli parilla siirtymällä mukana ja pari kertaa sitä vähän hätkähti bongatessa katolta tarkka-ampujia tai kun tarkastuspisteellä aseet osoittivat suoraan kohti.
Bagdadin hotelli oli kaupungin parhaimmistoa ja saunakin lähes Suomen tasolla. Muualla hotellien taso vaihteli huomattavasti ja esimerkiksi länsimaalainen vessa ei ole edes hotellissa itsestäänselvyys.
Ravintoloissa oli tarjolla paljon grillattua lihaa ja maksaa sekä erilaisia kebabeja. Kebabien gluteenittomuudesta en voinut varmistua, joten ne jäivät kokeilematta. Myös grillattua kalaa oli saatavissa, mutta sen valmistus kesti kauan. Menut olivat usein vain arabiaksi, mutta englantia puhutaan hyvin laajasti. Erilaisia annoksia ja lautasia ilmestyy pöytään valtavia määriä ja mukana oli usein ainakin jonkinlaista salaattia, papukastiketta ja riisiä.
Valitettavan useassa paikassa lautasella oli myös valmiiksi pitaleipää ja monesti joutui tyytymään sen poistamiseen, vaikka ateria ei sen jälkeen enää gluteenittomuuden määritelmää täytäkään. Mitään ruokailuvälineitä ei ole käytössä, vaan tarkoitus on syödä tuon pitaleivän avulla. Ilman leipää tämä tarkoittaa sormin syömistä eli käsidesiä hyvä varata riittävästi mukaan.
Hintataso on edullinen, ravintola-annos maksaa noin 2-4 euroa. Välillä maksaminen oli kuitenkin haastavaa, kun oikein kukaan ei halua ottaa rahaa vastaan sen enempää ravintolassa kuin basaarissakaan. Alkoholia on saatavissa hyvin rajoitetusti ja sen kuljettaminen esimerkiksi hotelliin eri turvatarkastusten läpi olisi ollut haastavaa.
Kielikäännös sai aikaan erilaisia reaktioita, välillä sain vain riisiä ja toisaalla nimenomaan riisi oli jätetty annoksesta pois. Tarkimmat kyselyt olivat Erbilin hotellissa, jossa sitruunakanaa tilatessa keittiöstä erikseen varmistettiin voinko varmasti syödä kanaa tai sitruunaa. Myös suola käytiin erikseen varmistamassa, joten varsin tosissaan käännös otettiin ja lopputuloksena oli erinomainen ateria, joka maksoi lisäksi vähemmän kuin alkuperäinen annos menun mukaan olisi maksanut. Pohjois-osassa olisi pitänyt kuitenkin olla kurdinkielinen versio, mutta en tätä ymmärtänyt ennen matkaa.
Tule mukaan keliaakikoiden omaan yhteisöön Glu.fi:hin – täysin ilmaiseksi!
Ei vielä kommentteja. Jaa arvokas mielipiteesi ja kommentoi!
Sinun tulee olla kirjautuneena, jotta voit kommentoida. Jos sinulla ei ole vielä omaa käyttäjätunnusta, ole hyvä ja rekisteröidy. Se on nopeaa ja ilmaista! Jos olet jo rekisteröitynyt, kirjaudu sisään oikean yläkulman valikosta.
Huomaa, että kuka tahansa voi lisätä palveluun millaista sisältöä tahansa. Myöskään kaikki mainoksissa olevat tuotteet eivät ole gluteenittomia. Ylläpitäjä ei voi vastata sisällön oikeellisuudesta ja olet aina itse vastuussa siitä mitä suuhusi laitat. Jos huomaat ilkivaltaa tai gluteenipitoisia sisältöjä, ilmoita siitä ylläpitäjälle.
Vinkkiin ei ole vielä liitetty kuvia.