Gastroskopia

Piditkö sisällöstä? Jaa se myös ystävillesi!
<< Alkuun < Edelliset
1 2 3 4 5
Seuraavat > Loppuun >>
  • J-T 91 viestejä26.8.2013 21:34

    Itselläni jäi tähystyksestä sikäli hyvät muistot, vaikka itse toimenpide olikin veemäinen.

    Heti sisääntullessa sain "tervetuliaismaljan" (joksi hoitajat sitä kutsuivat ) jonka join, oliko siinä sitten jokin puuduttava aine tai jotain, ei tullut kysyttyä.

    Kaksi hoitajaa piti ilmapiirin koko ajan leppoisena rupatellen niitä näitä, kun ohjasivat oikeaan makuuasentoon. Sitten vaan purusuoja hampaisiin ja letkua mahaan.
    Lääkäri keskittyi tutkimukseen, hoitajat taas minun rauhoitteluuni. Juttelivat rauhoittavasti ja sain puristaa kättä (taisi naisparalla verenkierto mennä hetkeksi).

    Ahdisti kyllä, mutta tiesin toimenpiteen kestävän vain muutamia minuutteja.
    Äkkiä olikin ohi ja letku otettiin pois.

    Inhottava toimenpide, mutta osaava hoitohenkilökunta teki varmasti jutusta hieman edes siedettävämmän

    Koepaloista sitten löytyi vaurioita ja samat bileet siis edessä vuoden/puolentoista kuluttua.

  • Juulin 187 viestejä14.6.2013 16:05

    Hyvä kuulla, että muillekin on jäänyt positiivinen olo gastrosta. Tämä uusin ja todennäköisesti viimeisin, gastro oli saanut jopa lääkärin kiirjoittamaan lausuntoon, että toimenpide sujui erinomaisesti.

    Vielä paremmin kuin ekalla kerralla ja sekin tuntui helpolta operaatiolta. Nyt tuntui, että meni vain minuuttia tai kaksi.

  • Mainos

  • Hessu 5 viestejä14.6.2013 15:12

    Tänään aamulla tehty ensimmäinen gastroskopia. Pelkäsin aivan hulluna, inhoan oksentamista niin paljon. Soitin jo aiemmin hoitajalle ja pyysin lääkkeeksi riittävän rauhoittavaa, ja riittävästi. Olin myös pari viikkoa sitten kirurgisessa toimenpiteessä, joten pelkäsin myös mahdollisen hallitsemattoman yökkäilyn vaurioittavan leikattua aluetta. Ennen toimenpidettä nielu puudutettiin, se helpotti letkun nielemistä. Voimakasta rauhoittavaa annettiin suoraan kanyylista. Vasemmalle kyljelle pötkökkeen, putki hampaiden väliin. Lääkäri oli todella rauhallinen ja ammattitaitoinen, eka yrittämällä ei heti mennyt, annettiin lisää lääkettä, ja sitten sain muutaman yökkäyksen kanssa letkun menemään. Toimenpiteessä yökitytti vähän, mutta lääkkeen ansiosta se ei oikeastaan "tuntunut", eli ei kouristanut. Koepalojen ottamista en edes huomannut, muutenkin jännitys hävisi kokonaan. Tutkimus kesti n. 5 min, jonka jälkeen pötköttelin hetken viereisessä huoneessa, ja sitten saattajan kanssa kotiin nukkumaan, tunti-pari. Lieviä keliakiamuutoksia silmämääräisesti. Koepalatuloksia odotellessa.

  • opiskelija 1 viesti4.3.2013 11:51

    Elämäni ensimmäinen gastroskopia tehty, eikä ollut yhtään niin kamalaa kun luulin. Kävin yleisellä (ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö), ja koko toimenpide kesti noin 3 minuuttia, tai siltä se ainakin tuntui.

    Yökkäsin yhteensä ehkä kolme kertaa. Inhottavin kohta on heti toimenpiteen alussa, kun letku työnnetään sisään, mutta se oli hetkessä ohi. Ei ollut miellyttävää, mutta voisin mennä uudelleenkin, jos tarve vaatisi. Minulle annettiin ainoastaan nielua puuduttavaa suihketta, joka mielestäni riitti mainiosti.

    Kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus, ei kannata pelätä!!

  • Marianne82 27 viestejä12.1.2013 15:52

    Susa, kävin ihan julkisella puolella.

    Samoilla lääkäreillä näkyy olevan vastaanottoja myös yksityisellä, mutta en ole yhtään selvittänyt mitä ko. tutkimukset maksavat, olen ollut ihan tyytyväinen julkisen sektorin puolelta saamaani hoitoon lukuunottamatta sitä ensimmäistä gastroskopiaa.

  • Susa 61 viestejä11.1.2013 23:46

    Marianne82:Kävitkö yksityisellä vai julkisella puolella tähystyksessä?

  • Marianne82 27 viestejä9.1.2013 15:51

    Nyt se on tehty!
    Olipa positiivinen yllätys tällä kertaa - lääkäri oli todella pätevä ja rauhallinen, hän keskusteli kanssani ja totesi, että yritetään tällä kerralla tehdä tästä hieman miellyttävämpi kokemus.
    Sain rauhoittavaa ja koko toimenpide oli hetkessä ohi. Ei tämä varmaan koskaan kovin mukavaa ole, mutta jos ensimmäinen kerta olisi ollut tämänpäiväisen kaltainen, minulle ei koskaan olisi tullut siitä sellaista kammoa kuin nyt oli.
    Eli te, joilla on niitä kamalia kokemuksia, seuraava kerta voi olla huomattavasti helpompaa
    On kuulemma aivan lääkäristä kiinni, antaako rauhoittavaa vai ei. Olin ensimmäisellä kerralla samassa paikassa, mutta silloin en saanut mitään, vaikka pyysin.

  • Mainos

  • Hecu 9 viestejä8.1.2013 21:50

    Marianne82, en yhtään ihmettele että olet siirtänyt tähystysaikaa. Kävin tänään lääkärissä kuulemassa tähystyksen koepalojen tulokset ja onnekseni joudun seuraavaksi tähystykseen vasta 1,5v päästä. Huh, ei tarvi ihan heti siihen kidutukseen mennä.

  • Marianne82 27 viestejä8.1.2013 19:49

    Huomenna pitäisi mennä gastroskopiaan..., olen nyt kolme kertaa siirtänyt ajan, koska en uskalla mennä. Ensimmäinen kerta oli niin kamala kokemus ja voin huonosti jo pelkästä ajatuksesta. Aion pyytää jotain rauhoittavaa ja jos en saa, en suostu toimenpiteeseen. Saa nähdä miten käy? Olen samaa mieltä Hecun kanssa - aivan keskiaikaiselta kidutusmenetelmältä tuntui!

  • Marianne82 27 viestejä8.1.2013 19:49

    Huomenna pitäisi mennä gastroskopiaan..., olen nyt kolme kertaa siirtänyt ajan, koska en uskalla mennä. Ensimmäinen kerta oli niin kamala kokemus ja voin huonosti jo pelkästä ajatuksesta. Aion pyytää jotain rauhoittavaa ja jos en saa, en suostu toimenpiteeseen. Saa nähdä miten käy? Olen samaa mieltä Hecun kanssa - aivan keskiaikaiselta kidutusmenetelmältä tuntui!

  • Rupert 74 viestejä3.1.2013 00:42

    Olisikin lyhyt operaatio. Kummallakin kertaa nysväsivät yli puoli tuntia. Joku koukkumaha kuulemma... Kolmannen kerran jos joskus täytyy mennä, niin saa suurin piirtein olla kyse elämästä ja kuolemasta ja joko nukutuksessa tai muuten täysin tiedottomassa tilassa. Sen verran traumatisoivaa touhua tuo on.

  • Juulin 187 viestejä2.1.2013 09:55

    Itselleni gastroskopia oli täysin kivuton. Inhottavinta oli kun vatsaan oli pumpattu ilmaa eikä kaikkea saatu pois operaatiossa. Epämukavaahan se oli. Letku tuntui koko ajan kurkussa, painoi inhasti ja kaikki ne koepala ottimet liikuttivat putkea ja painoivat entistä enemmän.
    Migreenipotilaana vaikeinta oli olla syömättä ennen operaatiota, mutta hyvin selvisin.

    Sekä lääkäri ja hoitaja olivat todella ammattilaisia, osasivat neuvoa hienosti ja kannustaa.

    En ottanut puudutusta enkä rauhoittavaa lääkettä, ja varsinkin puudutuksen väliinjättäminen sai hoitajan että lääkärin hämmentyneeksi.
    Puolen vuoden päästä tarkastuskerta eikä jännitä tippaakaan. Toivottavasti menee yhtä hyvin kuin eka kerta. Mutta lyhyt operaatiohan tuo on.

  • Mainos

  • Hecu 9 viestejä23.12.2012 22:16

    Gastroskopia oli ihan järkyttävän kamala kokemus :O Kolonoskopia oli siihen verrattuna lastenleikkiä.

    Kurkunpään puudutus ei auttanut yhtään, se letku tuntui koko ajan, yökötti vaikka kuinka koitin niellä sitä letkua. Tuntui kuin olisi tukehtunut, niin koita siinä sitten rentoutua (niin kuin hoitsu ja lääkäri kehoittivat..)

    Sain varmaan jonkunlaisen paniikkikohtauksen ja ikuiset traumat ko. toimenpiteestä. Seuraavaan suostun vain nukutuksessa. Sanat ei riitä kertomaan kuinka kamalaa se oli...

    Luulisi että tuon saisi nykylääketieteessä hoidettua jotenkin fiksummin kuin nielemällä jotain letkua. Tuntui ihan keskiaikaiselta kidutusmenetelmältä.

  • Katie 17 viestejä17.12.2012 13:12

    Itse olin ekassa tähystyksessä vielä alle 16-vuotias ja sain nukutuksen toimenpiteeseen. Totta kai sekin jännitti, mutta henkilökunta oli hirveän mukavaa mikä auttoi paljon. Muistan, miten yksi hoitaja jutteli mulle juuri ennen nukutusta siitä miten olin osannut laittaa hiukset oikein (leteille), niin ne ei paina päätä kun makaa siinä sängyllä, ja selitti että toinen hyvä vaihtoehto on pikkumyy-kampaus Pahin ongelma tuolloin oli jännitys etukäteen, muuten ei ollut mitään ongelmia. Päinvastoin oli kivaa olla sitten jälkeenpäin kotona hoidettavana ja hemmoteltavana

    Kontrollitähystys ei sitten ollutkaan enää niin kiva. Yli 16-vuotiaana en enää saanut nukutusta, joten lääkäri ehdotti "humautusta", mitä se sitten ikinä oikeasti onkaan. Lääkärin mukaan se ei vie tajua, mutta tuntuu vähän siltä kuin olisi humalassa (hieno kuvailu 16-vuotiaalle ). No, itse tilanteessa olin sitten täysin paniikissa mutta tajuntani oli vähän sumuinen, eli tuntui etten voi tehdä yhtään mitään millekään. Muistan, että itkin ja sätkin ja rimpuilin siinä paniikissa ja ainakin pari hoitajaa joutui pitämään musta kiinni. Olisin halunnut vetää letkun pois kurkustani mutta hoitajat eivät tietenkään antaneet vaan sitä työnnettiin vaan syvemmälle. Eli loppujen lopuksi kokemus oli ihan järkyttävä, kun tunsin tarkkaan mitä tapahtuu eikä mulle jätetty mitään itsemääräämisoikeutta oman kropan suhteen. Ymmärrettävää tilanteen huomioiden, mutta ihan kamalan tuntuista.

    Näin jälkeenpäin mietittynä voi olla, että tilanne olisi voinut olla vähän vähemmän paha, jos olisin jättänyt humautuksen ottamatta. Silloin olisin ehkä pystynyt ajattelemaan järkevästi sen sijaan, että olin vain puolitajuisessa paniikissa.

    Jännä miten kokemukset vaihtelee niin paljon eri ihmisten välillä!

  • hemu 59 viestejä25.11.2012 21:40

    Kommentoinpa taas tätä gastroskopiakeskustelua. Olin viime kuussa siis ensimmäisessä seurantatähystyksessä.

    Kerroinkin jo aikaisemmin ensimmäisestä tähystyksestäni, joka ei mielestäni mennyt lainkaan hyvin, koska jännitin kovasti, enkä siitä huolimatta saanut mitään rauhoittavaa.

    Tällä kertaa pääsin tähystykseen Turunmaan sairaalaan, jossa tiesinkin palvelun paremmaksi kuin yksityisellä puolella. Ja totta tosiaan, tutkimus sujui melko miellyttävästi! Minulta vain kysyttiin, haluanko esilääkityksen, ja kerroin haluavani. Todella nopeasti lääkäri tuikkasi minulle piikin ja samantien aloitti tutkimuksen. Kerkesin kerran yökätä, mutta sitten katkesi filmi, ja lopun ajan olinkin unten mailla! Heräsin, kun hoituri alkoi patistella viereiseen huoneeseen lepäämään. Nukuin vielä varmaan puoli tuntia, jonka jälkeen tapasin vielä lääkärin.

    Lopun päivää olin hiukan tokkurainen. Olin kyllä tosi tyytyväinen, kun tutkimus sujui niin helposti. En tosiaankaan tajua, mikseivät kaikki lääkärit tee tähystystä tämmöisen lääkityksen avulla.

    Auttaisikohan, jos me potilaat alkaisimme tosissaan vaatia parempaa kohtelua?

    Jos te tähystykseen menijät nyt satutte asumaan jossain Turun lähettyvillä, niin pyytäkää ihmeessä lähete Turunmaan sairaalaan!

  • Susa 61 viestejä25.11.2012 14:24

    Tietääkö joku, ovatko gastroskopiassa käytettävät välineet kuinka erilaisia riippuen tutkimuspaikasta? Itselläni tutkimus on tehty kaksi kertaa, joista ensimmäinen yksityisellä ja sujui todella helposti ilman rauhoittavia tms. lääkitystä. Tutkimus oli nopea ja yökkäsin ehkä yhden kerran ja letku tuntui menevän näppärästi "perille" asti. Toinen kerta, joka tehtiin vajaan vuoden päästä, tarkoituksena tarkistaa, miten ruokavalio on tehonnut tehtiin julkisella puolella, koska työnantaja ei enää suostunut maksamaan keliakia-diagnoosin saatuani mitään siihen liittyvää tutkimusta... Lääkäri oli varmsti kokenut eikä ensimmäistä kertaa asialla, joten siitä tuskin johtui, mutta tutkimus oli toisella kertaa todella karmaiseva. Se kesti ja kesti ja yökkäilin aivan koko ajan. Letku tuntui todella paksulta ja en tiedä, mitä kaikkia kohtia se raapi, koska minulla oli kurkku ja nielu kipeä yli pari viikkoa tutkimuksen jälkeen. Hoitaja yritti rauhoitella tutkimuksen aikana minua, mutta mitäpä se auttoi, kun yökötti niin yökötti. Hitaus johtui kaiketi myös siitä, että värkki, joka "tulosti" tietoja ja kuvia oli todella hidas ja piti kovaa meteliä. Hoitajakin kehotti minua vain kestämään ja valitteli rakkineen hitautta. Minusta on järkyttävää, että julkisella puolella välineet ovat tuollaiset ja sen takia monella saattaa jäädä tutkimukset tekemättä, koska kokemukset ovat niin kamalat. Ja tästä taas seuraa tietysti lisää kustannuksia hoitamattomien tapausten muodossa.

  • Marianne82 27 viestejä23.11.2012 21:20

    Olen nyt kaksi kertaa perunut gastroskopia ajan..., ja reilun viikon päästä taas olisi aika. Olen ollut vain kerran aikaisemmin, mutta se oli niin kamala kokemus, että en tiedä miten enää pystyn menemään?
    Viimeksi en saanut mitään rauhoittavaa, vaikka pyysin. Voin todella huonosti ja lääkäri tuntui olevan hiukan ärtynyt sen vuoksi. Toimenpide jouduttiin keskeyttämään, mutta riittävät koepalat onneksi ehdittiin saada. Pitää vain yrittää kerätä rohkeutta ja hoitaa asia...

  • Mainos

  • sarps 2 viestejä6.11.2012 19:04

    Itse annoin periksi pelolleni jo aikaa varatessa - päädyin nukutukseen, vaikka yksityinen lääkäri sitä kovin vastustikin. Perustelin hänelle asiaa sillä, että tunnen kyllä itseni, ja tiedän että vaikka yritettäisiin 100 kertaa siitä ei mitään tulisi.

    Kalliiksihan tuo 5 minuutin nukutus tuli, koska ainakaan Tampereella kunnallisessa eivät suostuneet sitä tekemään. TAYSissa olisi vaihtoehtona jonkin kapselin nieleminen jonka perässä ohut lanka, kapselissa siis se kamera. Mutta ironista kyllä, tätä keinoa ei tamperelaisille ole tarjolla...

    Toista kertaa ei ole enää varaa tähän toimenpiteeseen, joten verikokeilla mennään. Itseä kyllä kiinnostaisi nähdä suolenkin muutos, vaikka keliakia vain vähän siihen olikin vaikuttanut. Ehkä joskus tulevaisuudessa sitten?

  • vimpula 5 viestejä30.10.2012 21:23

    Mitä tarkoittaa subtotaali atrofialöydös, pintaepiteelissä on runsaasti lymfosyyttilisää? Jos limakalvo on kohdittain tasoittunut niin paraneeko se vielä vai onko tasoittuminen pysyvää? Vasta-aineista kysyisin vielä jos endomysiumvasta-aineet 2000 ja transglutamiini yli 100, mitä noista arvoista voi päätellä? (raja-arvoja en tiedä)
    Tässä tiivistettynä tulokset mitä keliakian osalta tehtiin. Oireet lähinnä nivelissä ja lihaksissa sekä mieletön väsymys, raudan puutetta ei ole (136), ripulista en kärsi mielumminkin ummetus vaivaa. Gluteenittomalla olen ollut tähystyksen jälkeen ja yllättävän hyvin olen sopeutunut.

  • Katjahei 34 viestejä22.12.2010 14:26

    Minulla oli tänään ohutsuolen tähystys ja koepalat otettiin -en osaa varmaksi sanotaanko sitä biopsiaksi vai miksikä. Samanlainen kuitenkin kuin tuo mahantähystys tämä oli.

    Luin täältä ja muualta kertomuksia, ja minua jännitti kovasti ennen tähystystä -olen siis 15 vuotias tyttö.

    Tulin terveyskeskukseen tuntia ennen toimenpidettä ja minut ohjattiin pieneen huoneeseen rauhoittavan kanssa, lsanottiin että juo tämä puolen tunnin päästä ja tunnin päästä haemme sinut. Pienen määrän vettä sain myös.

    Heti kun ovi loksahti kiinni ja jäin sinne, purskahdi itkuun -voin sanoa että se tunti on ollut yksi elämäni kamalimmista. Itkin vähän väliä hiljaista, alentuvaa itkua ja koitin ajatella muuta vaikkei se onnistunutkaan. Puolen tunnin päästä join rauhoittavan lääkkeen ja aloin odottaa sen vaikutusta.

    Isäni oli odottamassa mukana, vaikken toimenpiteeseen mukaan häntä halunnutkaan. Hän puhui rauhassa ja jutteli, vuoroin rauhoitteli ja vuoroin yritti viedä ajatuksiani muualle. Hän kyseli, alkaako rauhoittava (ilmeisesti se siis oli Diapamia) vaikuttaa. Sanoin että ei, mutta pikku hiljaa aloin hengittää rauhallisemmin. Kun hoitaja tuli, tuli uusi itkukohtaus mutta se meni pian ohi mukavan hoitajan kanssa jutellessa.

    Lääkäri (tai hoitaja, apua en tiedä millä nimikkeellä näitä sanotaan mutta sanon nyt lääkäriksi ja älkää välittäkö, tämä on sivuseikka!) kertoi mitä halusin tietää ja kyseli muutenkin kaikkea. Hän oli iloinen, myötätuntoinen ja mukava -ihanteellinen tässä tilanteessa.

    Pian mieslääkärikin tuli, se joka ilmeisesti varsinaisesti teki tämän tähystyksen. Polvet alkoivat olla jo vähän huterat ja rauhoittava alkoi vaikuttaa. Minut asetettiin kyljelleen ja pyysin nostamaan pään kohtaa ylemmäs jotta minun olisi helpompi olla ja hengittää. He tekivät pyyntöni mukaan -ja onnekseni sanoivat että voin hengittää suun kautta normaalisti. Oletin koko ajan että minun pitäisi siis keskittyä nenän kautta hengittämiseen, siksi tämä olikin suuri helpotus.

    Sain puudutuksen nieluun, se maistui pienen hetken kuin polttaen suuta mutta parin sekunnin päästä ei enää tuntunut mitään. Suukapula asetettiin ja sanottiin että voin sitä purea niin paljon kuin hyvältä tuntuu.

    Lääkäri alkoi laittaa letkua, nielusta se meni kahdessa sekunnissa ja sitten sanottiin että se oli pahin vaihe. Toimenpide ei ollut miellyttävä muttei tuntunut miltään. Muutama koepala otettiin, se kesti vain hetken ja lääkäri sanoi että nyt se on ohi.

    En tajunnut että se oli niin helppoa. Odotus oli sata kertaa pahempi kuin itse tähystys -se ei tuntunut miltään.

    Makasin sängyllä kun isä kutsuttiin ja sille kerrottiin milloin hakevat tulokset. Todennäköisesti keliakia, sen verran pystyivät jo sanomaan. Menin autoon ja olin niin helpottunut että se on ohi ja että se ei ollut verikoetta kummenpi.

    Kotiin tultuani nukuin kolme tuntia ja tulin nyt kirjoittamaan tämän tänne. Herätessä tuntui uskomattomalta että tähystys on tosiaan ohi! Vaatikaa rauhoittava lääke, niin ei ole mitään pelättävää. Jäi todella hyvä mieli koko toimenpiteestä. Luulin, että se tuntuisi pahalta ja ilkeältä mutta todellisuudessa ei ollut mitään sellaista.

    Tsemppiä kaikille jotka ovat menossa tähystykseen ja jaksoivat lukea tekstini, joka venyikin tarkoitettua pidemmäksi. (:

  • porajata 460 viestejä4.11.2010 08:58

    porajata kirjoitti:
    Vanhin lapseni kävi juuri gastrossa oli kuulemma kamalaa...

    Noin neljä viikkoa niin tulokset tiedossa

    Tulokset tuli ja selvä keliakia

    Eli meillä on nyt jo varmasti todettu keliakia jo kolmessa sukupolvessa

    ja luulen että ollut jo aikaisemmillakin sukupolvilla

  • Micialicious 11 viestejä11.10.2010 13:00

    täytyy sanoa että mulla on toimenpiteestä vain hyviä muistoja. tai no ei melkeen muistoja ollenkaan. jonkinnäköistä rauhoittavaa sain, muistan sen kun makasin letku suussa hämärästi. Eikä tuntunut yhtään pahalta.
    Jos lääkäri tarjoaa jotain rauhoittavaa/nukuttavaa tai mitä lie huumetta niin suosittelen ehdottomasti ottamaan. Aika mukavan raukea olo toimenpiteen jälkeen

  • Mainos

  • porajata 460 viestejä10.10.2010 11:01

    Vanhin lapseni kävi juuri gastrossa oli kuulemma kamalaa...

    Noin neljä viikkoa niin tulokset tiedossa

  • porajata 460 viestejä10.10.2010 10:57

    porajata kirjoitti:
    Kudostrasglutaminaasista (S-tTGAbA)

    Noin arvot ovat kehittyneet;

    -2007 /21.0 kU/l
    -2008 /22.0 kU/l----25.0 kU/l (talvi/syksy)
    -2009 /28.0 U/ml----13.0 U/ml (talvi/syksy)

    Lähtötilanne 2006 oli n. 50 kU/l

    -2010 /12.0 U/ml oli keväällä/kesäkuu

    lääkärin kommetti oli ettei kaikilla laske alimman viite-arvon alle koska on yksilöllisiä eroja...

  • KariK 27 viestejä21.9.2010 12:40

    Kuukausi sitten olin kontrollitutkimuksessa, tällä kertaa ei mikään miellyttävä kokemus, ohut letku kääntyi kurkussa kaksi kertaa mutkalle niin että joutui yrittämään uudestaan, joten vasta kolmannella kerralla onnistui. Seuraavana päivänä oli kurkku hieman kipeä. Kysyin etukäteen puudutuksesta ja kuulemma sen saa ja sainkin, siitä huolimatta tuo edestakainen vispaaminen ja pyörittely pani yökkimään.
    Tarvittaessa olisi saanut jotain rauhottavaakin, sitä en kuitenkaan pyytänyt. Luulen että iso osa tutkimuksen helppoudesta tai hankaluudesta on kyllä tutkijasta kiinni. Edellisellä kerralla ei ollut minkäänlaisia ongelmia letkun kanssa.

    Tänään sain sitten lääkäriltä lausunnon että kaikki on kunnossa ja jatkossa riittää vasta-ainetutkimukset.

<< Alkuun < Edelliset
1 2 3 4 5
Seuraavat > Loppuun >>

Tule mukaan keliaakikoiden omaan yhteisöön Glu.fi:hin – täysin ilmaiseksi!

Piditkö sisällöstä? Jaa se myös ystävillesi!

Osallistu keskusteluun

Eniten luetut keskustelut alueella

Huomaa, että kuka tahansa voi lisätä palveluun millaista sisältöä tahansa. Myöskään kaikki mainoksissa olevat tuotteet eivät ole gluteenittomia. Ylläpitäjä ei voi vastata sisällön oikeellisuudesta ja olet aina itse vastuussa siitä mitä suuhusi laitat. Jos huomaat ilkivaltaa tai gluteenipitoisia sisältöjä, ilmoita siitä ylläpitäjälle.

Mainos: Vähennä gluteenitonta ruokahävikkiä ja tilaa edulliset hävikkituotteet Matsmartilta. Nyt tarjolla Myllärin gluteenittomia jauhoja! Tilaa gluteenittomat hävikkituotteet tästä.

©2022 Glu.fi
Tietoa palvelustaUutisetKäyttöehdotKerro kaverilleOhjeet ja säännötIn englishLähetä palautettaSähkönsäästö ‐ Made ❤ Helsinki ‐ 0,017s