Jezu Ylläpitäjä – 22.1.2009 20:11
Keliakialiitto tiedottaa uudesta EU-asetuksesta, jonka myötä gluteenittomien tuotteiden nimitykset muuttuvat, jolloin tuotteet jakautuvat "gluteenittomiin" ja "erittäin vähägluteenisiin." Mielestäni melkoisen iso muutos. Kuinka enää noudattaa luontaisesti gluteenitonta ruokavaliota?
Lisätietoja Keliakialiiton sivuilta:
Ajankohtaista
Gluteeniasetus.pdfKeliaakikko vm. -07 / Celiac since -07
higga 209 viestejä – 22.1.2009 21:52
On kyllä iso muutos, ja luontaisesti gluteenittomia ei voi enää erikseen merkitä.
Eniten mua huolettaa sanat "erittäin vähägluteeninen" tavisihmisten korvissa tuo tarkottaa just sitä ettei lusikallinen vehnäjauhoja haittaa kun niitä on niin vähän.
Ja keliakiaruokavalio? Gluteeniton on sentään ilmaissut mikä osa siitä ruuasta puuttuu! Tolla logiikalla laktoositon pitäis olla ilmavaivaruokavalio 
Mainos
Pulla 267 viestejä – 22.1.2009 22:31
Eikös tuo ole hyvä muutos, koska sitten vain luontaisesti gluteenittomat ovat niitä "gluteenittomia"? Taviksetkin tajuavat, toisin kuin nyt, kun eivät ymmärrä, etten esim. minä syö kaikkia "gluteenittomia".higga 209 viestejä – 22.1.2009 22:38
Mutta mun käsityksen mukaan toi "luontaisesti gluteeniton" poistuu kokonaan. Tossa gluteeniasetuksessa on et gluteeniton voi sisältää luontaisesti gluteenittomia tai myös vehnätärkkelystä sen max 20mg/kg. Eli eikös toi hankaloita?
Pulla 267 viestejä – 22.1.2009 23:47
Öh, nyt vasta tutustuin... Tuntuu vehnän pakkosyötöltä... Olkoonkin sitten vaikka kuinka tiukemmat rajat. Entistä enemmän saa ruokiin laittaa mitä ainesosia vain ja entistä enemmän täytyy tutkia tuoteselosteita.Jezu Ylläpitäjä – 24.1.2009 21:59
Varmaan hankaloittaa luontaisesti gluteenittoman ruokavalion noudattamista?
Ja kieltämättä "vähägluteeninen" luo sen mielikuvan, että gluteenia voi aina olla vähän. Käytännössähään määrä on mitätön noissa tuotteissa, mutta taviksen korvaan "vähän" saattaisi kuulostaa siltä, ettei muutamalla leivänmurulla ole niin väliä.
Noh, eiköhän tähänkin muutokseen sopeuduta. Olisi tosin hauska kuulla, ketkä tätä muutosta ovat olleet ajamassa - teollisuus vai keliakialiitot.Keliaakikko vm. -07 / Celiac since -07
Suviih 629 viestejä – 26.1.2009 21:08
Sinälläänhän tämä on vain hyvä muutos, sillä ei tämä estä luontaisesti gluteenittomankaan ruokavalion noudattamista, vaatii vain, että uusista pakkauksista täytyy lukea tuoteselosteet. Helpottaa kuitenkin ulkomailla liikuttaessa, kun joka maassa on samat raja-arvot, eikä maakohtaiset asetukset.
Tuskin luontaisesti gluteenittomia tuotteita tähän asti valmistaneet yritykset alkavat esimerkiksi jauhojen koostumuksia muuttaa, nimike vain muuttuu.Gluteenittomia leivontaohjeita: http://www.gluteenitontaleivontaa.fi
Blogin Facebook-sivut:
https://www.facebook.com/gluteenitontaleivontaa
Mainos
Jezu Ylläpitäjä – 5.2.2009 20:13
Johan tämä menee kummalliseksi. Tässä Keliakialiiton tekemä taulukko muutoksesta:
http://www.keliakialiitto.fi/images/Taul_EU.jpg
Eli vähägluteenisissa on AINA vehnätärkkelystä. Myös "gluteenittomissa" voi olla vehnätärkkelystä. Kauraa voi olla aina mukana.
Näyttäisi kyllä tuovan haasteita luontaista dieettiä harrastavalle. Joutuu entistäkin tarkemmin lukemaan tuoteselosteet.
Tällä hetkellä oma fiilis on, että miksei vaan kiristetty raja-arvoja ja pidetty termit ennallaan? Tässä menee varmasti puurot ja vellit sekaisin muillakin kuin keliaakikoilla :PKeliaakikko vm. -07 / Celiac since -07
Kalmia 48 viestejä – 9.2.2009 15:04
Jezu kirjoitti:
Eli vähägluteenisissa on AINA vehnätärkkelystä. Myös "gluteenittomissa" voi olla vehnätärkkelystä. Kauraa voi olla aina mukana.
Näyttäisi kyllä tuovan haasteita luontaista dieettiä harrastavalle. Joutuu entistäkin tarkemmin lukemaan tuoteselosteet.
Sanos muuta.. kääk.
En oikein tykkää tuosta muutoksesta, kun joudun pitämään tuota luontaisesti gluteenitonta dieettiä tiukasti 
Jezu Ylläpitäjä – 12.2.2009 13:58
Tässäpä uusimman Keliakia-lehden artikkeli aiheesta:
http://www.keliakialiitto.fi/pdf/Nurttila.pdf
Näemmä luontaisesti gluteenittoman dieetin noudattajat joutuvat jatkossa tarkastelemaan tuoteselosteet erittäin tarkasti.Keliaakikko vm. -07 / Celiac since -07
Pulla 267 viestejä – 12.2.2009 14:34
Kalmia, sanos muuta. Itse kanssa vielä olen toitottanut lähisukulaisilleni ja tutuilleni, että ruokavalioni on luontaisesti gluteeniton. Ja tuntuu, että monet tuon nimityksen tietävätkin. On taas uusi valistuksen aika. Minä en myöskään ole syönyt kauraa ja nyt sitäkin tuotteissa saa olla vapaasti.Kalmia 48 viestejä – 12.2.2009 16:42
Suututtaa jotenkin etenkin tuo kohta, että kauraa saa laittaa sekaan aina. Miksi ihmeessä sitäkin pitää nyt sotkea joukkoon?
Ja tuleeko jatkossa saamaan jauhoja yms. tuotteita kokonaan ilman vehnätärkkelystä? Toivon mukaan, ja toivon mukaan hinta ei nouse, tai nousen barrikadeille, grrr.Mainos
Suz 9 viestejä – 6.3.2009 14:45
Itse olen saanut sen käsityksen että nimenomaan Etelä-Euroopan maat ovat ajaneet tuota uudistusta tuohon suuntaan. Tuon saman systeemin pitäisi siis tulla koko Eurooppaan, kun nyt jokaisessa maassa on omat raja-arvonsa. Kaikkein hämärintä on se, että nimenomaan eteläeurooppalaiset lääkärit ovat määränneet kaikki diagnosoidut keliaakikot suoraan luontaisesta gluteenittomalle, eikä suomalaista "normigluteenitonta" edes tunneta siellä päin. Sitten ne haluaa, että vahnätärkkelystäkin sisältäviä tuotteita saa sanoa gluteenittomiksi. Omituista...
Jezu Ylläpitäjä – 10.3.2009 00:00
Tässä lainauksena tuo virallinen EU-asetus, jos joku sen jaksaa lukea. Löytyy myös virallisena PDF-dokumenttina:
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 41/2009, gluteenille intoleranteille henkilöille soveltuvien elintarvikkeiden koostumuksesta ja merkitsemisestä
20 tammikuuta, 2009
Tässä on Euroopan Yhteisön komission antama asetus joka on voimassa tammikuun 21 päivästä 2009 lähtien ja joka yhteinäistää gluteenittomien tuotteiden merkintä koko yhteisön alueella.
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 41/2009,
annettu 20 päivänä tammikuuta 2009,
gluteenille intoleranteille henkilöille soveltuvien elintarvikkeiden koostumuksesta ja merkitsemisestä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon erityisravinnoksi tarkoitettuja elintarvikkeita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 3 päivänä toukokuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/398/ETY (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 3 kohdan ja 4 a artiklan, sekä katsoo seuraavaa:
(1) Direktiivi 89/398/ETY koskee erityisravinnoksi tarkoitettuja elintarvikkeita, jotka tietyn koostumuksensa tai valmistusprosessinsa vuoksi on tarkoitettu täyttämään erityisten väestöryhmien erityiset ravitsemukselliset tarpeet. Keliakiaa sairastavat ihmiset muodostavat erityisen väestöryhmän, joka on pysyvästi intolerantti gluteenille.
(2) Elintarviketeollisuus on kehittänyt joukon tuotteita, joille on annettu nimitys ”gluteeniton” tai muita samankaltaisia nimityksiä. Tällaisten tuotenimitysten käytön edellytyksiin liittyvät erot kansallisten säännösten välillä saattavat estää kyseisten tuotteiden vapaata liikkuvuutta ja aiheuttaa sen, ettei yhtenäistä korkeatasoista kuluttajansuojaa voida varmistaa. Selkeyden vuoksi ja jotta vältettäisiin sekaannusten syntyminen kuluttajien keskuudessa erilaisten kansallisella tasolla annettujen tuotenimitysten vuoksi olisi sellaisten nimitysten käyttöedellytyksistä, jotka liittyvät siihen, että tuote ei sisällä gluteenia, säädettävä yhteisön tasolla.
(3) Vehnä (eli kaikki Triticum-sukuun kuuluvat lajit kuten durumvehnä, speltti ja kamut-vehnä), ruis ja ohra ovat viljoja, joiden on tieteellisesti todettu sisältävän gluteenia. Näiden viljojen sisältämä gluteeni voi aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia henkilöille, jotka ovat gluteenille intolerantteja, mistä syystä heidän olisi vältettävä niitä.
(4) Gluteenin poistaminen gluteenia sisältävistä viljoista on teknisesti huomattavan vaikeaa, ja siihen on taloudellisesti vain rajalliset mahdollisuudet, minkä vuoksi täysin gluteenittomien elintarvikkeiden valmistaminen on vaikeaa. Tästä syystä markkinoilla olevat tällaiseksi erityisravinnoksi tarkoitetut elintarvikkeet saattavat sisältää vähäisiä gluteenijäämiä.
(5) Useimmat, eivät kuitenkaan kaikki, gluteenille intolerantit henkilöt voivat sisällyttää kauran ruokavalioonsa ilman että heidän terveydelleen aiheutuu haitallisia vaikutuksia. Tästä asiasta on parhaillaan käynnissä tieteellisiä tutkimuksia. Suurena ongelmana on kuitenkin se, että kaura voi joutua kosketuksiin vehnän, rukiin tai ohran kanssa viljan korjuun, kuljetuksen, varastoinnin ja käsittelyn aikana. Tämän vuoksi kauraa sisältävien tuotteiden gluteenikontaminaatioriski olisi otettava huomioon näiden tuotteiden merkitsemisessä.
(6) Gluteenille intolerantit eri henkilöt saattavat rajallisesti sietää vaihtelevia pieniä määriä gluteenia. Jotta henkilöt voisivat löytää markkinoilta tarpeisiinsa ja herkkyystasoonsa sopivan valikoiman elintarvikkeita, olisi oltava mahdollista valita tasoltaan erilaisia pieniä gluteenimääriä sisältäviä tuotteita tällaisissa rajoissa. On kuitenkin tärkeää merkitä tuotteet asianmukaisesti sen varmistamiseksi, että gluteenille intolerantit henkilöt käyttävät tuotteita tarkoituksenmukaisesti, sekä järjestää jäsenvaltioiden tuella asiaan liittyviä tiedotuskampanjoita.
(7) Erityisravinnoksi tarkoitetut elintarvikkeet, jotka on erityisesti kehitetty, käsitelty tai valmistettu gluteenille intoleranttien henkilöiden ruokavalioon sopiviksi ja joita markkinoidaan sellaisina, olisi merkittävä joko nimityksellä ”erittäin vähägluteeninen” tai ”gluteeniton” tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Nämä edellytykset voidaan täyttää käyttämällä elintarvikkeita, jotka on erityisesti käsitelty yhden tai useamman gluteenia sisältävän ainesosan gluteenipitoisuuden vähentämiseksi, ja/tai elintarvikkeita, joissa gluteenia sisältävät ainesosat on korvattu muilla luontaisesti gluteenittomilla ainesosilla.
(8) Direktiivin 89/398/ETY 2 artiklan 3 kohdassa säädetään mahdollisuudesta ilmaista tavanomaiseen kulutukseen tarkoitettujen elintarvikkeiden, jotka soveltuvat erityisravinnoksi, osalta tällainen soveltuvuus. Tämän vuoksi olisi oltava mahdollista käyttää gluteenittomuudesta ilmoittavia nimityksiä sellaisissa tavanomaisissa elintarvikkeissa, jotka soveltuvat gluteenittomaan ruokavalioon sen ansiosta, ettei niissä ole gluteenia sisältävän viljan tai kauran
21.1.2009 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 16/3
(1) EYVL L 186, 30.6.1989, s. 27.
ainesosia. Myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY (1) edellytetään, että tällaisella tiedolla ei johdeta kuluttajaa harhaan esittämällä elintarvikkeella olevan erityisiä ominaisuuksia, kun tosiasiassa kaikilla samanlaisilla elintarvikkeilla on sellaisia ominaisuuksia.
(9) Äidinmaidonkorvikkeista ja vieroitusvalmisteista ja direktiivin 1999/21/EY muuttamisesta 22 päivänä joulukuuta 2006 annetussa komission direktiivissä 2006/141/EY (2) kielletään gluteenia sisältävien ainesosien käyttö kyseisten elintarvikkeiden valmistuksessa. Näin ollen nimitysten ”erittäin vähägluteeninen” tai ”gluteeniton” käyttö tällaisten tuotteiden merkinnöissä olisi kiellettävä, koska tämän asetuksen mukaan kyseisiä merkintöjä käytetään ilmoittamaan gluteenipitoisuuksia, jotka ovat enintään 100 mg/kg ”erittäin vähägluteenisen” osalta ja enintään 20 mg/kg ”gluteenittoman” osalta.
(10) Imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista viljapohjaisista valmisruoista ja muista lastenruoista 5 päivänä joulukuuta 2006 annetussa komission direktiivissä 2006/125/EY (3) edellytetään merkintää siitä, sisältääkö valmiste gluteenia, jos valmistetta suositellaan annettavaksi alle kuuden kuukauden ikäisille vauvoille. Se, että kyseiset tuotteet eivät sisällä gluteenia, olisi ilmoitettava tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.
(11) Codex Alimentarius -komissio hyväksyi 31. istunnossaan heinäkuussa 2008 gluteenille intoleranttien henkilöiden erityisruokavalioon kuuluvia elintarvikkeita koskevan Codex- standardin (4), ja tämän tarkoituksena on, että gluteenille intolerantit henkilöt voisivat löytää markkinoilta tarpeisiinsa ja herkkyystasoonsa sopivan valikoiman elintarvikkeita. Standardi olisi otettava asianmukaisesti huomioon tätä asetusta sovellettaessa.
(12) Jotta talouden toimijat voisivat mukauttaa tuotantoprosessinsa, tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä olisi säädettävä siten, että tarvittava siirtymäkausi on mahdollinen. Tuotteita, jotka ovat tämän asetuksen voimaantulopäivänä jo sen mukaisia, voidaan kuitenkin markkinoida yhteisössä tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
(13) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Soveltamisala
Tätä asetusta sovelletaan elintarvikkeisiin, lukuun ottamatta direktiivin 2006/141/EY soveltamisalaan kuuluvia äidinmaidonkorvikkeita ja vieroitusvalmisteita.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
a) ’gluteenille intoleranteille henkilöille tarkoitetuilla elintarvikkeilla’ erityisravinnoksi tarkoitettuja elintarvikkeita, jotka on erityisesti tuotettu, valmistettu ja/tai käsitelty gluteenille intoleranttien henkilöiden erityisruokavalioon sopiviksi;
b) ’gluteenilla’ vehnässä, rukiissa, ohrassa, kaurassa tai niiden risteytetyissä lajikkeissa ja niiden johdannaisissa esiintyvää valkuaisainetta, jolle jotkut henkilöt ovat intolerantteja ja joka on veteen ja 0,5 M natriumkloridiliuokseen liukenematon;
c) ’vehnällä’ kaikkia Triticum-sukuun kuuluvia lajeja.
3 artikla
Gluteenille intoleranteille henkilöille tarkoitettujen elintarvikkeiden koostumus ja merkitseminen
1. Gluteenille intoleranteille henkilöille tarkoitettujen elintarvikkeiden, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta ainesosasta, joka on tehty vehnästä, rukiista, ohrasta, kaurasta tai niiden risteytetyistä lajikkeista, jotka on erityisesti käsitelty gluteenin vähentämiseksi, tai sisältävät yhtä tai useampaa tällaista ainesosaa, gluteenipitoisuus ei saa ylittää 100:aa mg/kg kuluttajille myyntivalmiissa elintarvikkeissa.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden merkitsemisessä, mainonnassa ja esillepanossa on käytettävä nimitystä ”erittäin vähägluteeninen”. Niissä voidaan käyttää nimitystä ”gluteeniton”, jos gluteenipitoisuus ei ylitä 20:tä mg/kg kuluttajille myyntivalmiissa elintarvikkeissa.
3. Gluteenille intoleranteille henkilöille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin sisältyvän kauran on oltava erityisesti tuotettu, valmistettu ja/tai käsitelty siten, että vältetään vehnän, rukiin, ohran tai niiden risteytettyjen lajikkeiden aiheuttama kontaminaatio, ja tällaisen kauran gluteenipitoisuus ei saa ylittää 20:tä mg/kg.
4. Gluteenille intoleranteille henkilöille tarkoitettujen elintarvikkeiden, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta ainesosasta, joka korvaa vehnän, rukiin, ohran, kauran tai niiden risteytetyt lajikkeet, tai sisältävät yhtä tai useampaa tällaista ainesosaa, gluteenipitoisuus ei saa ylittää 20:tä mg/kg kuluttajille myyntivalmiissa elintarvikkeissa. Näiden tuotteiden merkitsemisessä, esillepanossa ja mainonnassa on käytettävä nimitystä ”gluteeniton”.
L 16/4 FI Euroopan unionin virallinen lehti 21.1.2009
(1) EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29.
(2) EUVL L 401, 30.12.2006, s. 1.
(3) EUVL L 339, 6.12.2006, s. 16.
(4) http://www.codexalimentarius.net/download/standards/291/ cxs_118e.pdf
5. Jos gluteenille intoleranteille henkilöille tarkoitetut elintarvikkeet sisältävät sekä ainesosia, jotka korvaavat vehnän, rukiin, ohran, kauran tai niiden risteytetyt lajikkeet, että ainesosia, jotka on tehty vehnästä, rukiista, ohrasta, kaurasta tai niiden risteytetyistä lajikkeista, jotka on erityisesti käsitelty gluteenin vähentämiseksi, sovelletaan 1, 2 ja 3 kohtaa, ja 4 kohtaa ei sovelleta.
6. Edellä 2 ja 4 kohdassa tarkoitettujen nimitysten ”erittäin vähägluteeninen” tai ”gluteeniton” on oltava elintarvikkeen myyntinimen läheisyydessä.
4 artikla
Muiden gluteenille intoleranteille henkilöille soveltuvien elintarvikkeiden koostumus ja merkitseminen
1. Rajoittamatta direktiivin 2000/13/EY 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan soveltamista voidaan seuraavien elintarvikkeiden merkitsemisessä, mainonnassa ja esillepanossa käyttää nimitystä ”gluteeniton” edellyttäen, että gluteenipitoisuus ei ylitä 20:tä mg/kg kuluttajille myyntivalmiissa elintarvikkeissa:
a) tavanomaiseen kulutukseen tarkoitetut elintarvikkeet;
b) erityisravinnoksi tarkoitetut elintarvikkeet, jotka on erityisesti kehitetty, käsitelty tai valmistettu muiden kuin gluteenille intoleranttien henkilöiden erityisruokavalioon sopiviksi, mutta jotka kuitenkin soveltuvat koostumuksensa perusteella gluteenille intoleranttien henkilöiden erityisruokavalioon.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen elintarvikkeiden merkitsemisessä, mainonnassa ja esillepanossa ei saa käyttää nimitystä
”erittäin vähägluteeninen”.
5 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä
sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012.
Elintarvikkeita, jotka ovat tämän asetuksen voimaantulopäivänä jo asetuksen säännösten mukaisia, voidaan kuitenkin saattaa markkinoille yhteisössä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 20 päivänä tammikuuta 2009.
Komission puolesta
Androulla VASSILIOU
Komission jäsenKeliaakikko vm. -07 / Celiac since -07
Mikaela 11 viestejä – 10.3.2009 15:36
Elintarviketeollisuus vähät välittää. Teollisiin elintarvikkeisiin laitetaan sitä, mitä halvalla saadaan ja koostumuksia muutellaan sen mukaisesti. Tuoteselosteet pidetään niin väljinä, että saatavuuden ja hinnan aiheuttamiin muutoksiin ei tarvitse ainesosaluettelosssa reagoida. Gluteenin lisäksi tuotteissa on maidon osia, pähkinäjäämiä, soijaa yms. eikä niitä (valmistajia) todellakaan kiinnosta asiakkaiden ja kuluttajien terveys! Tiedän tämän, koska olen ollut lukuisiin teollisiin elintarviketuottajiin yhteydessä vuosien mittaan useasti. Alkaa tuntua maatilan osto ajankohtaiselta. Kun itse tuottaa ruokansa, tietää mitä suuhun laittaa. Tuoteselosteet ei auta valintojen tekemisessä yhtään. Juuri tässä sain ihokeli-oireet pintaan, ja syyksi paljastui mehu, josta valmistaja EI ilmoittanut sen sisältävän glukoosi-fruktoosisiirappia, katsos kun se on VAIN sokeria! Ei niitä kiinnosta, eikä tuoteselosteisiin todellakaan voi luottaa!
Että tsemppiä meille kaikille "ruokavammaisille"!
Bakku-shan 19 viestejä – 11.3.2009 19:31
Pakko se on syyä jotaki tai käy ku tumman hevoselle....kun se lopetti syömisen se otti ja kuoli 
) Ei vainen, en minä ainakaan edes näe niitä pikkuprinttejä noissa tuoteselosteissa, ja varmaan just sen vuoksi mulla on "vajaa" ruokavalio ja joka vuosi joudutaan antamaan esim. B12-vitamiinia pistoksina....tarkoitan, että kun ei ole iho-oireita, sitä voi pistellä näköjään poskeensa mitä sattuu. Se se vaan on kumma juttu, että joka ikinen päivä on nälkä!!
Mikaela 11 viestejä – 12.3.2009 09:54
Niin, pakko olisi jotain syödä... Vaikeaa se vain on, ja tuon direktiivimuutoksen myötä vielä vaikeutuu. Elämä tuntuu aika kurjalle, kun päivästä toiseen joutuu riutumaan oireiden kynsissä ja pohtimaan, mistä HEL****STÄ on gluteenia taas sisuksiinsa saanut!!!!!!! Perhe on jo opetettu tiukkoihin toimintatapoihin (itselläni oma keiju-rasia, oma ruokakaappi yms.) jotta kontaminaatio muiden viljojen kanssa voitaisiin kotioloissa välttää. Mutta henkilö- ja perhekohtaisella tasolla tehtävät ponnistukset terveydentilan hyväksi on turhaa, kun elintarviketeollisuus terrorisoi koko prosessin.
Jos gluteeni ei sovi, se ei sitten oikeasti sovi! Ja seuraukset pitkässä juoksussa ovat "pikkuripulia", vatsanväänteitä, oksentelua, ihottumia, päänsärkyjä, VI******STA kutinaa, valvomista, jatkuvaa väsymystä, masennusta yms. paljon vakavampaa.
Epäpuhtaan ruokavalion ylläpitämästä suoliston kroonisesta tulehdustilasta aiheutuvat imeytymishäiriöt johtavat ravintoaineiden (vitamiinit, hivenaineet, mineraalit) puutteeseen ja siten muiden seurannaisten ilmenemiseen: osteoporoosi ->luunmurtumat, nivelrikot ->keinonivelet, kiputilat, diabetes, astma, verisuoni- ja sydänsairaudet, mielialahäiriöt, masennus, pahanlaatuiset kasvaimet jne. Seuraukset ovat yksilötasolla rankat, ja maksut myös rahallisesti kovat! Osan kustannuksista kattaa koko kansa veroeuroina.
Direktiivimuutos antaa teollisille elintarviketuottajille vapauden liikkua löysissä rajoissa ja käytännössä olla välittämättä "pikkulipsauksista"! Vuosien mittaan käymäni keskustelut erilaisten "asiakaspalvelijoiden" kanssa osoittaa, että oikeasti heitä kiinnostaa vain mahdollisimman halvalla tuotettujen = liiketaloudellisesti kannattavien tuotteiden kaupaksi saaminen.
Olen valmis laittamaan nettiadressin luontaisesti gluteenittomien ja ehdottoman puhtaasti valmistettujen / prosessoitujen ja kuljetettujen elintarvikkeiden puolesta, jos asia saa keskuudessanne kannatusta!?!?!?!
Tässä on joillekin asiaan vihkiytyville oikeasti bisneksen paikka! Tarjota vilja-allergisille ja keliaakikoille OIKEASTI puhtaita, huolella prosessoituja elintarvikkeita / raaka-aineita.
Mainos
Pulla 267 viestejä – 12.3.2009 19:13
Huh huh, minkähän takia sitten täytyy olla noita kahta lajia tuotteita, kun kaikki kerran ovat "yhtä turvallisia"?...Mikaela 11 viestejä – 13.3.2009 10:05
Katselin netistä lisäinfoa terminologiaan saatuani jälleen ihokelin kukkimaan, syynä eräs mehujuoma, josta valmistaja väittää olevan mahdotonta saada oireita! He kun noudattavat elintarvikelakia ja EU-direktiivejä...
Mehussa on ns. ravintokuitua; polydekstroosia. Erään teollisen elintarviketuottajan web-sivuilta löytyy selitys: "Polydekstoori on vehnän glukoosista johdettu hiilihydraatti, joka toimii tuotteessa kuituna. Polydekstroosi on gluteeniton."
Siis ko. kuitu on vehnästä peräisin ja vaikka sen väitetään olevan "turvallinen" sain siis itselleni ikävät iho-oireet jälleen kerran aikaiseksi. Ja tuo mehu oli siis ainoa muutos ruokavaliossani oireiden puhkeamisen aikana, ja iho taas rauhoittui, kun mehun karsin pois käytöstä! Ilmiselvä syy-yhteys siis on havaittavissa, valmistajan väitteiden vastaisesti.
Herkkien kuluttajien on siis syytä tiedostaa myös tämä "porsaanreikä"!
Suviih 629 viestejä – 13.3.2009 10:33
Yleisestihän on tiedossa että ihokeliaakikot ovat paljon herkempiä saamaan oireita kuin tavalliset keliaakikot. Nuo suositukset sun muut on todennäköisesti kuitenkin muotoiltu tavallisia keliaakikoita silmällä pitäen, sillä heitähän suurin osa keliaakikoista on. Sinälläänhän kyseinen mehuyritys ei tee mitään väärää sanoessaan polydekstroosin olevan gluteeniton, jos sen gluteenipitoisuus alittaa määritellyt rajat. Näillä mehunvalmistajilla tuskin on tietoa siitä että keliakiaakin on kahdenlaista ja toiset ovat herkempiä kuin toiset.
Ihmettelen kuitenkin, miksei keliakialiitto voi tehdä ihan ihokeliaakikoita silmällä pitäen listaa tuollaisista gluteenittomista ainesosista, jotka on johdettu vehnästä. Noista ainesosista käytetyt termit kun harvoin kertovat kuluttajalle mitään ainesosan alkuperästä.Gluteenittomia leivontaohjeita: http://www.gluteenitontaleivontaa.fi
Blogin Facebook-sivut:
https://www.facebook.com/gluteenitontaleivontaa
Mikaela 11 viestejä – 13.3.2009 11:02
Yhdyn tähän! Mikään tuote, minkä ainesosa on jollain tavalla prosessoitu gluteenipitoisesta viljasta, ei voi olla gluteeniton sanan todellisessa merkityksessä!
Terminologia on ammatillista kikkailua, jolla tietoisesti johdetaan ihmisiä harhaan. Termit eivät merkitse itsessään yhtään mitään tavalliselle kuluttajalle. Tuntuu siltä, että elintarviketeollisuus tuottaa vain itselleen sopivia porsaanreikiä voidakseen käyttää aina niitä raaka-aineita, joita halvalla saadaan ja mielellään niin, että nuo aineet ovat toisen teollisuuden- / tuotantohaaran jätettä / oheistuotetta.
Henkilökohtainen, kokemusperustainen näkemykseni on, että niin iho- kuin suolikeliakiassakin vähäinenkin kontaminaatio on omiaan sairastuttamaan elimistöä. Vaikka akuutteja suolioireita ei tulisikaan, on haitalliset seuraukset pitkällä aikavälillä havaittavissa. Juuri viittasin toisessa keskustelussa tuoreeseen tutkimusartikkeliin, jossa todetaan keliakian sekä ohimolohkoepilepsian ja hippokampuksen skleroosin välillä havaitun suoran yhteyden.
Samaan aikaan, kun väestön keskuudessa erilaiset ruokaperäiset krempat yleistyvät, lisääntyy myös diabetes, astma, nivelreuma, vakavat krooniset haavaiset suolitulehdukset, pahanlaatuiset kasvaimet sekä muistihäiriöt; dementia, alzheimer...
Olisin taipuvainen uskomaan, että herkimmät yksilöt ovat oiva indikaattori ns. turvallisten tuotteiden ja raja-arvojen määrittelyssä. Sairaudenoireiden havaitseminen ja esiintyminen on yksilöllistä, eivätkä kaikki keliaakikot esim huomaa oireitaan yhtä helposti. Tämä ei silti välttämättä takaa sitä, että kontaminaatiolla ei olisi elimellisiä, terveydelle haitallisia vaikutuksia.
Jokainen luonnollisesti itse päättää ja valitsee, mitä omalla kohdallaan tekee, mutta tieto on tässä kohden paikallaan tietoisten valintojen tekemiseksi.
Valinnan vaikeus tulee tosin eteen siinä valitettavassa tosiasiassa, että turvallisia tuotteita on kaupan hyllyltä nykyään lähes mahdoton löytää / tunnistaa. Siksi tässä foorumissa jaettavat kokemukset ja tieto on monelle kullan arvoista!
Pulla 267 viestejä – 13.3.2009 11:07
Kyllä selvä porsaanreikä on siinä, että kaikkia keliaakikoita ei oteta huomioon. Ei olisi ylitsepääsemätön vaiva, jos valmistajien täytyisi edes mainita suomen kielellä, mistä ainesosat ovat peräisin.
Virallisestihan sitä ei oikein tunnusteta, että jotkut keliaakikot ovat herkempiä.
Mahtaakohan syynä olla vehnän ylituotanto, että sitä täytyy salaa kuluttajille myydä vähän joka tuotteessa...Mainos
Mikaela 11 viestejä – 13.3.2009 11:47
Käsittääkseni nämä siirapit, tärkkelysmuunnokset jne. ovat jonkun toisen tuotantohaaran jätettä, mikä ennen on syötetty karjalle tai kompostoitu / viety kaatopaikalle (esim. olutteollisuuden mäski ym.). Tuotannollisen kannattavuuden vuoksi mitään ei enää jätetä hyödyntämättä, eikä haluta käyttää rahaa "oikeiden" raaka-aineiden; esim. OIKEA sokeri, ostamiseen.
Hölmöläisen peiton jatkamista se vain on: kalliit tuotekehitystiimit tarvitsevat tilat ja laitteet sekä henkilökunnan palkkoineen + sivukuluineen, eikä sitä huomioida kokonaistaloudellisuutta ja kannattavuutta määritettäessä.
Ja loppupelissä esim oikea mehu: suomalainen marja, raikas vesi sekä tavallinen kidesokeri on edullinen ja turvallinen tuote, sekä yksinkertainen valmistaa.
Tämä elintarvikepolitiikka on jotenkin ihan käsittämättömän kieroutunutta... ;(
Pulla 267 viestejä – 13.3.2009 15:03
Omassa kotonaan keliaakikko pystyy juomaan ja syömään melko turvallisesti. Mutta esimerkiksi päiväkodissa, koulussa, töissä, ravintolassa kaikki keliaakikot on niputettu yhteen, kaikille on sama ruokavalio. Jos alkaa töissä sanoa, että noudatan luontaisesti gluteenitonta enkä syö myöskään tärkkelyssiirappia, maltodekstriiniä ym., olisi tosi vaikeaa. Mahtaakohan jossain paikassa onnistua?
Olen myös saanut kommenttia, kun olen sanonut, etten syö tärkkelyssiirappia, että kyllä niitä keliaakikko voi syödä.
Minulla on ikävä vaihe, kun iho-oireet eivät ole vielä parantuneet, niin en oikein tiedä, mitä voin syödä ja mitä en.Jezu Ylläpitäjä – 30.3.2009 23:47
Ihmettelin kovasti, kun paikallisen S-Marketin pakastekaapissa oli merkitty hyllyn reunaan Sunnuntai Kaura-Porkkanasämpylät gluteenittomiksi. Vasta kotona hoksasin, että nythän niitäkin saa gluteenittomiksi. Aika hurjaa.Keliaakikko vm. -07 / Celiac since -07
